maanantai 28. joulukuuta 2009

Vauhtia ja vipinää

Tässä muutama kuva leikkitunnilta. Kahviminuutti oli ainoa hetki, jolloin oli mahdollista saada yhtään kuvaa, joissa koira näkyy kokonaan :) Tunneilla oli tänään kahdeksan pentua, joista Bati ja amstaffipoika Huntti oli riehakkaimmat. Näistä kahdesta saatiinkin uusi lenkkipari. Huomenna koitetaan sitte uudestaan saada kuvia muistakin koirista kun ei enää ujostella, toivottavasti. Bati kävi tänään myös punnituksessa, 5,5kg ja terve, vilkas poika.








Päivitystä Batin sanoin..



Moikka vaan kaikki lukijat! Toi mun mama on niin surkea plokin pitäjä, että mä tartun nyt itse sorvin ääreen, oon nimittäin käyny salaa kurkkii ni Martta-sisko ja Vallu-velikin osaa jo ihan ite. No ihan ekaks mä voisin kertoo mun joulusta. Mama oli töissä viiteen niin mä sit iskän kanssa touhusin aluks kotona ja sit mä pääsin mumman luokse vuosaareen leikkiin Onnin, Milon ja Leevin kanssa. Tai no Leevi, mun isoäidin chihu, oli ehkä maailman huonoin leikkikaveri. Se on niin vanha, mulle sanottiin, kun yritin saada sen mukaan meijän nuorten poikien juttuihin. Milo on mun pestis, se on sellanen tooosi pitkä mäykky. Ekan kerran ku näin sen ni meil ei ihan hirveen hyvin synkannu mut nyt ollaan hirmu hyvii kamuja. Mä oon nimittäin aika ujo :D. Mutta eteen päin, mun mumma anto mulle aivan sairaasti kaikkii jouluherkkui, mä ilmotinkin mun mamalle, et mut saa koska vaan viedä mummalaan hoitoon. Jouluna me kuitenkin sit jatkettiin vielä reissua famulle ja fafalle ja siellä oli muutama sellainen pikkuihminen. Ne oli musta kanssa aivan ihania, ne oli kun mama mutta sillai pikkukokona. Joo, siellä mä esittelin kaikille mun uudet lelut,sängyn,luut ja herkut.

Ja sit muihin juttuihin. Mä pääsen tänään sellaseen pentujen leikkituntiin, mama on paljon siitä puhunu ja nyt mä en malta odottaa. Mama on ollu nyt uuden työn takia paljon pois ja joku viikko sitte se piti kotona jotku pienet juhlat sellanen valkoinen hattu päässään. Siks onkin ihanaa päästä sen kanssa vähän temmeltämään.

Mä oon oppinu uusia temppujakin, osaan haukkua, hypätä sohvalle, kävellä sohvan selkänojalla ja säikäyttää näin maman. Ja siis kokoajan mama on hieromassa mun korvia ja puhuu jostain näteistä kolmioista niin mä kun en jankutusta jaksa, laskin mun toisen korvan ja mama sano et se on tosi nätti. Nyt on yks propleema, en muista miten sen tein ni toista en ainakaan ihan heti saa samanlaiseks. :)

Mutta, mulla oli sen verran touhukkaat pyhät et käperryn maman kaikkuun ja tuun illalla takas laittaa kuvia, mitä musta kuvitellaan otettavan kun mä paan juosten ja riehuten siellä hallissa.

Moikku kaikki!